Stressi ja iho

Stressin vaikutuksista ihoon puhutaan paljon, ainakin yleisellä tasolla. Me tiedämme, että stressi voi edistää ennenaikaista ikääntymistä ja pahentaa ihon oireilua kuten ihottumaa, tukkeumia ja kuivuutta. Viime vuosina stressitila on alkanut olla itsellänikin valitettavan vallitseva. Se näkyy myös ulospäin, olen turvonneempi ja väsyneemmän näköinen. Tästä syystä halusin nyt myös tarkastella aihetta stressi ja iho hieman laajemmin. 

Loppuvuosi meni minulla(kin) melkoiseksi hulinaksi. Yrittäjänä tietysti joulusesongissa on paljon kiireitä. Minä viihdyn kiireessä. Olen sellainen persoona, että tykkään mennä ja tehdä. Tykkään, kun on vilinää ja vilskettä. Minulla on hyvä hahmotuskyky ympäristöön, huomaan pienet muutokset helposti ja hallinnoin suuria kokonaisuuksia kerralla, yksityiskohtia unohtamatta. Minä olen usein se, joka huomaa maisemassa jonkin erikoisen piirteen tai polulla hassun ötökän. Se tarkoittaa, että kun on menoa, minulla ei ole tylsää. 

Näistä piirteistä on hyötynsä kosmetiikan ja kasvilääkinnän maailmassa, kuten myös yrittäjänä. Kyky hallita laajoja kokonaisuuksia kerralla auttaa sekä luovuudessa että toteutuksessa. Minun on helppo keksiä uusia reseptejä, koska tavoitan nopeasti kasvien ominaisuudet (ihon)hoidon näkökulmasta. Ideasta toteutukseen onnistuu, koska ymmärrän kokonaisuuden, mitä se vaatii.

On tietenkin monta asiaa, jotka johtavat ihmisessä tällaisiin piirteisiin. Perimä, persoonan laatu, elämänkokemus. Lapsuuden tapahtumat ohjelmoivat meitä tietynlaiseen perusvireyteen, samoin vanhempiemme ja esivanhempiemme kokemukset. Hyvä vireystila on selviytymiskysymys. Mutta se jää päälle.

Isoimpia haasteita minulla ajankäytössä onkin se, että se jää päälle. Pystyn kyllä tekemään tilaa ja ottamaan aikaa levolle ja palautumiselle. Mutta palautuminen ei niin vain tapahdukaan. Nyt olen tammikuun aikana levännyt palautuakseni loppuvuoden kiireistä, valmistautuakseni kevääseen. Yrittänyt. Silti on monta yötä takana, kun päässä pyörii täysin tarpeettomat huolet, enkä saa kunnolla nukuttua. Päiväsaikaan huomaan hengittäväni pinnallisesti ja kiristeleväni lihaksia. Olen hajamielinen, en osaa rentoutua.

Olen jo pitkään yrittänyt opetella rentoutumaan. Hetkellinen rentoutuminen ei niinkään ole ongelma, vaan se että en tiedostamattani menisi jatkuvasti ylivirittyneeseen ja jännittyneeseen tilaan arjessa. Palaan aina samaan pisteeseen – ei onnistu. Jotain aina purkautuu, jokin liikahtaa eteenpäin. Sitten tulee uusia haasteita, tai samojen vanhojen erilaisia muotoja. Minä opin jotain uutta, hienoa, mutta en vieläkään osaa kunnolla rentoutua.

Selvää on se, että ei osaa niin moni muukaan. Ja myös se, että moni ei itse asiassa edes tiedosta sitä, ettei osaa rentoutua. Kuormitus on totuttu perustila.

Minä en kirjoita tätä juttua antaakseni vinkkejä stressinhallintaan. Enkä siksi, että kaipaisin neuvoja itse. Netti on pullollaan neuvoja siihen, miten rentoutua tai miten toimia, kun stressaa. Miksi kuormitus sitten on useimmilla perustila? Ei se ainakaan neuvojen määrästä ole kiinni.

Minä kirjoitan tätä avatakseni hieman sitä, mitä olen itse oppinut stressin merkityksestä ihoomme, joka on kokonaisvaltaisen hyvinvointimme peili. Sekä kertoakseni omasta matkastani stressinhallinnan kanssa, joka nyt 32-vuotiaana on tavallaan vasta alussa. Ymmärsin, että minun on toden teolla perehdyttävä aiheeseen ja löydettävä työkalut hermostoni tasapainottamiseksi, ja prosessin aloituksesta syntyi myös tämä artikkeli.

Stressin vaikutukset ihoon

Stressi siis voi vanhentaa ihoa ja pahentaa sen oireilua. Mutta miten se oikeastaan toimii?

Kun reagoimme tilanteisiin stressillä, kehomme puskee stressihormoneita. Pitkittyneessä stressitilassa eli silloin, kun emme kykene kunnolla palautumaan, kehon kortisolin perustaso nousee. Kehomme siirtyy säästötilaan, jossa energia käytetään tärkeimpien toimintojen ylläpitämiseen. Se taas vaikuttaa koko kehossamme lukuisilla tavoilla esimerkiksi aineenvaihduntaan, verenpaineeseen ja -kiertoon, verensokerin säätelyyn, ruuansulatukseen, lihaksistoomme, kalvo- ja nestekiertojärjestelmäämme ja tietenkin mieleemme. Kyse on siis hyvin kokonaisvaltaisesta vaikutuksesta, ihossamme asti.

Toisaalta krooninen uupumustila voi johtaa siihen, että kehomme ei enää kykenekään tuottamaan riittävästi kortisolia. Stressin vaikutukset ihomme hyvinvointiin ei johdu ainoastaan kortisolista, vaan myös muiden hormonien epätasapainosta kehossa.

Tulehdukselliset ihosairaudet

Couperosa, akne, psoriasis ja muut ihottumat ovat tulehduksellisia ihosairauksia, jotka reagoivat voimakkaasti stressiin. Monella onkin kokemus, että yksin ihonhoitotuotteet eivät korjaa iho-ongelmaa.

Itsellä on omakohtaista kokemusta siitä, että psoriasis pysyy oikeille voiteilla kyllä hallinnassa - mutta jos stressini ei ole hallinnassa, ihottumaa on aina. Sen sijaan silloin, kun olen voinut olla pitkiä aikoja tasapainoisemmassa tilassa hermostoni kanssa, ihottumaa ei ole ollut ollenkaan. Se on vaatinut siis sekä oikeat tuotteet ja rutiinit ihonhoitoon, että paremman hermostollisen tasapainon. Yksinään ei kumpikaan ole toiminut.

Myös couperosani, kuten tyypillistä on, on stressikausilla aina pahempi. Ihoni on oikeilla ihonhoitotuotteilla paljon parempi, mutta jos stressaan, se ei tietenkään voi olla parhaimmillaan.

Yllättävä tapa, jolla stressi vaikuttaa ihoomme on hermopäätteiden herkistyminen. Sen myötä iho voi kutista herkemmin, jolloin myös raavimme sitä herkemmin. Jos meillä on ihottumaa, ihon tulehdus voi pahentua.

Stressi vaikuttaa myös ihon suojakerroksen toimintaan. Krooninen stressi heikentää ihon kykyä tuottaa tärkeitä rakennusaineita, kuten keramideja, lipidejä ja rasvahappoja, joiden ansiosta ihon suojakerros pysyy eheänä. Kun rakennusaineita on vähemmän, suojakerros vaurioituu helpommin. Vaurioitunut suojakerros taas altistaa ihon jo piileville iho-ongelmille, tulehdukselle, kuivumiselle ja ympäristön rasitteille.

Ihon suojakerros ja haitallinen ihonhoito

Kun suojakerros on vaurioitunut, saatamme joutua vaihtamaan käytössä olevia ihonhoitotuotteita. Liian voimakkaat aktiivit sekä liian pesevät tai kuorivat valmisteet eivät sovi iholle, jonka suoja on heikentynyt. Ne saattavat jopa pahentaa tilaa. Ihonhoidosta sekä näkyvien iho-ongelmien vaikutuksista itsetuntoon voi tulla yksi stressinaihe lisää, ja kierre on valmis.

Stressaantunutta ihoa hoidetaankin ihonhoitoa yksinkertaistamalla: vähentämällä rasitusta, vähentämällä kuormitusta ja lisäämällä turvaa. Siis hyvin samalla tavalla, kun meidän on hyvä lähestyä myös oman stressimme hoitamista silloin, kun olemme ylikuormittuneessa tilassa.

Ihonhoitotuotteissa olevat haitalliset raaka-aineet voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa stressiä suoraan kehossamme. Kosmetiikan hormonihäiriköt kuormittavat kehon hormonitasapainoa, joka voi heikentää stressinsietokykyämme ja aiheuttaa muita ongelmia järjestelmään. Näitä ovat muun muassa parabeenit, ftalaatit ja UV—suojat oksibentsoni ja entsakameeni. On siis tärkeää kiinnittää huomiota kosmetiikan raaka-aineisiin ja välttää synteettisiä hajusteita, joiden sisällöstä ei voi olla varma. Olenkin kirjoittanut kosmetiikan haitallisista raaka-aineista tarkemmin täällä.

Ihon rasvoittuvuus, kuivuus ja mikrobitasapaino

Kortisoli stimuloi talirauhasia, mikä voi pahentaa ihon rasvoittuvuutta. Tukkeumia syntyy helpommin, ja tästä syystä onkin tavallista, että stressikausilla kasvoillemme ilmestyy tavallista enemmän finnejä. Samalla ihon heikentynyt suojakerros voi pahentaa kuivuutta, ja tällöin syntyy tilanne, että iho on samanaikaisesti rasvoittuva ja pintakuiva. Se tuntuu paradoksaaliselta, mutta on oikeastaan melko yleistä.

Stressin myötä ihomme mikrobitasapaino voi järkkyä. Haitallisemmat mikrobit saattavat löytää otollisen sauman lisääntyä, vieden hyödyllisiltä mikrobeilta tilaa. Ihon mikrobitasapainon heikentyminen vaikuttaa taas suojakerroksen toimintaan, akneen ja ihon herkkyyteen.

Ennenaikainen ikääntyminen ja ihon paranemisprosessi

Stressi heikentää kollageenin ja elastiinin tuotantoa vaikuttamalla fibroblastin eli sidekudoksessa olevien solujen toimintaan. Pitkittynyt stressitila voi tästä johtuen aiheuttaa ihon ennenaikaista veltostumista. Stressi hidastaa ihosolujen uusiutumistahtia, jolloin iho paranee hitaammin. Tulehdukselliset tilat voivat jäädä päälle ja iholle voi ilmestyä uusia juonteita. Haavoilla ja muilla ihovaurioilla kestää kauemmin parantua.

Verenkierto ja verensokeri

Stressin alla meillä on tapana hengittää pinnallisemmin. Heikentynyt hapensaanti taas vaikuttaa ihoomme verenkierron kautta – joka on koetuksella kohonneesta kortisolistakin. Verenkierto voi heikentyä pään ja kasvojen, jolloin kasvojen iho näyttää sameammalta. Heikentynyt verenkierto vaikuttaa myös hiuspohjan ja hiusten kuntoon. Myös stressin vaikutus verensokerin säätelyyn vaikuttaa ihomme laatuun paljon.

Hiuspohja ja hiukset

Stressin vaikutus ihon suojakerroksen toimintaan, mikrobitasapainoon ja ihosolujen uusiutumiseen näkyy myös hiuspohjassamme. Yleinen huomio onkin, että päänahan kutina tai hilseily pahenee stressin myötä. Hiuspohja kaipaa tällöin hellävaraista hoivaa. Liian pesevät shampoot pahentavat tilannetta, ja toisaalta niin tekee myös liian vähäinen pesu.

Myös hiustenlähtö pahenee monella stressikausina. Hiuspohjan kunto vaikuttaa tähän osaltaan, kuten myös aiemmin mainittu verenkierto. Kun keho menee säästöliekillä, hiustupet voivat mennä ennenaikaiseen lepotilaan. Kortisoli lyhentää hiusten elinkaarta ja vaikuttaa myös hiustuppien kantasolujen toimintaan, jolloin uusi hius ei välttämättä lähde kasvamaan.

Kortisoli vaikuttaa myös melanosyytteihin, eli ihon ja hiusten väriä tuottaviin pigmenttisoluihin. Tämä vaikuttaa sekä ihomme sävyyn että hiustemme harmaantumiseen.

Ihonhoitoa ja stressinhoitoa

Stressinhallinta on siis myös ihon- ja hiustenhoitokysymys. Oikeanlaisilla tuotteilla voimme tukea ihoamme ja hiuksiamme stressikausina ja auttaa sitä palautumaan. Ihonhoito itsessään voi olla tärkeä rutiini, joka auttaa maadoittamaan kiireisen arjen keskellä.

Tämä ajatus on toiminnassamme yksi johtotähdistä - haluamme tuoda asiakkaidemme arkeen helpotusta. Tuotteita, jotka tukevat ihon ja hiusten tervettä toimintaa, eivätkä tuo lisää kuormitusta. Tästä syystä suunnitellut tuotteemme mahdollisimman kauniiksi. Minun  näkemys on, että se vaikuttaa suoraan käyttökokemukseen, joka tekee käytöstä entistä mieluisampaa ja tuo siihen lisää taikaa.

Tällöin ihonhoitohetkistä voi tulla tarkoituksellista, merkityksellistä hoivaa itselle, jota me monet niin kovasti kaipaamme.

Stressi työkaluna

Stressi ei ole itsessään huono asia. Ongelmat eivät synny stressistä, vaan meidän kyvystämme hallita sitä. Parhaimmillaan voimme oppia hyödyntämään stressiä laajentaaksemme hermostomme sietokykyä. Ja tässä on se erottava tekijä (useimmiten), jonka avulla me joko voitamme haasteemme tai peräännymme. Kaikki siis tiivistyy siihen, miten paljon jännitystä pystymme hermostossamme kantamaan.

Vastaavasti, kuin liikunta parantaa suorituskykyämme, kunhan emme vie sitä liian pitkälle. Vaan juuri sopivasti. Kun tuntuu, ettemme jaksa enää ja puskemme vähän vielä. Silloin kuntomme kasvaa. Jos puskemme liikaa ja toistuvasti, voimme vaurioittaa lihaksiamme tai aiheuttaa muuta haittaa kehollemme. Pahimmillaan haitta voi olla pysyvää.

Stressissä piilee vastaavanlainen vaara. Vakavasta uupumustilasta voi kestää vuosia toipua, ja moni kokee ettei koskaan täysin toivukaan. Palautuminen on elintärkeää.

Stressi ei lopu elämästä sillä, että kerta toisensa jälkeen selätämme stressiä aiheuttavat haasteet. Haasteita tulee aina. Eikä se liioin lopu siihen, että opimme hallitsemaan sitä hetkessä, vaikka se onkin jutun juju. Kun uskomme selviävämme mistä tahansa, elämä osaa heittää jotakin täysin yllättävää ja ilmat pihalle lyövää. Ja sitten silloinkin, jollain ihmeellä me selviämme. Sama kierre jatkuu, tiivistyy. Elämä käy vaikeammaksi. Kuulostaa kenties kamalalta, mutta se ei haittaa. Näin sen on tarkoituskin mennä.

Stressinhallinta krooniselle stressaajalle vaatii sitä, että opimme suhtautumaan siihen eri tavalla. Jos stressi on aina vihollinen, niin se on sitten niin. Sen sijaan, kun siihen suhtautuu työkaluna ja sopivalla uteliaisuudella, se saattaa jopa olla hauskaa. Kunhan palautuminen on asetettu etusijalle.

Meidän elämämme on yleisesti stressaavaa. Kaikilla on vaikeuksia, ja toisilla niitä tuntuu olevan vielä vähän enemmän, kuin edes kohtuullista olisi. Mutta samalla niin moni meistä kykenisi hallitsemaan niin paljon enemmän, jos vain onnistumme löytämään oikeat työkalut. Me voimme pystyä suoranaisiin ihmetekoihin pakon edessä esimerkiksi yllättävissä kriisitilanteissa, mutta myös silloin kun tietoisesti harjoittelemme laajentaaksemme sietokykyämme. 

Monesti me myös stressaamme entisestään siksi, että emme edes tiedosta stressaavamme. Me tiuskimme läheisillemme, nukumme huonosti ja kiristelemme hampaitamme ja samalla ihmettelemme, että mikä meitä mukamas vaivaa. Tai vielä pahempi, syytämme ulkoisia olosuhteita ja muita ihmisiä kireydestämme. Joskus paras, jota voimme hetkessä tehdä, on tiedostaa ja hyväksyä se, että nyt stressaa tai ahdistaa. Ymmärtää juurisyyt, jos ne ovat havaittavissa. Antaa itsellemme lupa olla sen kanssa läsnä. Usein se helpottaa jo pahimman yli. Silloin työ hermoston kanssa voi alkaa.

Stressiä hyvästä

Minä olen vakuuttunut siitä, että mitä enemmän me opimme kantamaan elämän raskaita asioita ilman, että annamme niiden nujertaa meidät, sitä enemmän me kykenemme vastaanottamaan myös hyvää. Stressikään ei synny aina, eikä välttämättä edes useimmiten ikävistä asioista tai varsinaisista haasteista. Stressi on normaali reaktio sille, että olosuhteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Me stressaannumme siitä, että joudumme jatkuvasti sopeutumaan. Se pitää meidät hereillä ja kykeneväisinä huomaamaan tarvittavat muutokset ajoissa.

Ja jos hermostomme on jatkuvassa ylivirittyneessä tilassa, niin me toden teolla osaamme stressata lähes mistä tahansa - se on yksinkertaisesti hermostomme ja mielemme yhteistoimintaa.

Ihmiset tunnetusti sabotoivat elämäänsä tulevia hyviä asioita, koska se on vierasta. Me pelkäämme hyvää muutosta aivan yhtä pahoin, kuin ikävääkin muutosta. Me voimme kieltäytyä asioista, jotka veisivät meitä lähemmäs unelmiamme sen takia, että meitä pelottaa niin vietävästi.

Kun on tottunut siihen, että asiat menevät pieleen, yhtäkkiset onnistumiset voivatkin aiheuttaa kehossa hälytystilan. Ja kun hälytystila on päällä, keksimme sille syyn. Me perustelemme itsellemme sen, miksi emme ole valmiita. Taloudellisia syitä, perhesyitä, työpaikkaan ja turvaan liittyviä syitä. Joskus perustelut ovatkin aivan järkeviä, mutta valitettavan usein kyse on puhtaasta itseluottamuksen puutoksesta – ja kroonisesta stressitilasta.

Tämä asia kävi minulle hyvin selväksi, kun aloitin yrittäjänä. Taloudellinen epävarmuus, esillä olo ja jatkuva uuden opettelu on haastavaa. Mutta suurin haaste oli ja on edelleen oma suhtautumiseni siihen, että minulla on todellinen mahdollisuus onnistua.  Olen huomannut, että aina kun minua ahdistaa sosiaaliseen mediaan julkaiseminen, markkinointi tai muu epämukavuusalueellani oleva tehtävä, tai kun vasta tienattu raha menee saman tien uusiin hankintoihin, ongelma ratkeaa, kun onnistun vain muuttamaan näkökulmaani ja rauhoittamaan hermostoni (edes vähän).

Vanha minä ei olisi koskaan oppinut näitä asioita, koska en olisi koskaan uskaltanut edes aloittaa, paitsi ideatasolla. Olisin löytänyt aina jonkun perustelun sille, miksi ajatukseni on huono tai miksi nyt ei ole sopiva aika. Ja niin minulla pitkään menikin.

Minä olen saanut kasvaa ja kehittyä sen ansiosta, että elämässä on riittänyt stressinaiheita. Sekä pieniä ja toistuvia että valtavia, hetken aikaa kaiken nieleviä suruja. Ja sen, että joillain keinoilla olen aina onnistunut löytämään välistä myös hetken hengähdyksen ja turvaa. Ja samalla juuri siitä syystä hermostoni on edelleen epätasapainossa. Palautumista, tai oikeastaan työkaluja palautumiseen on ollut liian vähän.

Kasvattamalla stressinsietokykyämme me siis kasvatamme sitä, miten paljon pystymme kantamaan. Mitä enemmän pystymme kantamaan, sitä enemmän pystymme vastaanottamaan. Silloin myös vastuumme kasvaa, ja se on ainoastaan hyvä asia - vaikka se on myös juuri se asia, jota pelkäämme.

Kehon kalvot, nestekiertojärjestelmä ja iho

Aivan, kuten stressi ei itsessään ole huono asia meille, se ei ole sitä myöskään ihollemme. Ja kuten mekin, myös ihomme kohtaa väistämättä toistuvasti stressiä.

Kun opimme hallitsemaan stressiä kehossamme aina paremmin, se näkyy myös palautumisessa. Koska stressinsietokykymme kasvaa, kehomme ei tarvitse jatkuvasti tuottaa ylimääräistä kortisolia. Laajempi stressinsietokyky tarkoittaa nopeampaa ja sujuvampaa palautumista, mikä on palvelus myös ihollemme.

Hermostoa ei tasapainoteta kuitenkaan sopivasti kasvavalla rasituksella, vaan sopivalla rasituksen ja palautumisen suhteella.

Itse olen ymmärtänyt, että kannan vuosien taakkaa jännityksestä nimenomaan kehossani. Stressin alla jännitämme lihaksiamme, se on sympaattisen hermoston toimintamekanismia. Kehomme kalvot eli faskia taas mukautuu jatkuvaan jännitykseen, aiheuttaen häiriötä kehon linjauksessa. Jännitys jää faskiaan kiinni. Kehon syvän faskian yksi tärkeistä tehtävistä on toimia osana verenkierto- ja nestekiertojärjestelmää. Pitkäaikaiset jumit kalvoissamme aiheuttavat häiriötä nestekierto- eli lymfajärjestelmäämme, joka vuorostaan pahentaa jumeja. Näin hankalasti käsiteltävät tunteet, jotka voivat laukaista stressitiloja tai pahentua stressitilojen aikana jäävät kehoomme kiinni.

Stressinhallintaa ei pidä missään nimessä käsitellä ainoastaan henkisenä asiana, eikä liikuntaa ainoastaan yhtenä keinona lievittää stressiä tai huoltaa kehoa. Oikeanlainen liikunta yhdessä omien ajatusmallien työstämisen kanssa on avaintekijä. Kehon kalvojen hoitamisen ja lymfakierron tukemisen kautta voimme olla taas kehossamme kotona, luoda turvaa ja palautumista. Todellista stressinhallintaa.

Palautumisen tilassa ihomme paranemisprosessi saa käydä täydellä voimalla. Jo syntyneet juonteet voivat pehmetä, tummat silmänaluset tasoittua, ihon hälytystila rauhoittua. Hiuspohja voi paremmin ja hidastunut hiustenkasvu palautuu normaaliksi. Veri saa kiertää taas kunnolla. Ilme voi kirkastua kummasti vain muutamassa päivässä, jos saamme mahdollisuuden syvään rentoutumiseen ja palautumiseen.

Kun kortisolin perustaso kehossamme laskee:

-          ihomme tulehdustila laskee

-          kollageenisynteesi tehostuu

-          ihon paranemisprosessi ja suojakerros vahvistuu

-          ihon soluaineenvaihdunta tehostuu

Toisin sanoen kun me voimme hyvin, ihomme saa toimia rauhassa, kuten sen kuuluukin.

Seuraavaksi tarkastelen tarkemmin faskian avaamista ja lymfakierron tukemista liikunnan ja ravinnon kautta - sekä niiden vaikutuksia ihon ja hiusten hyvinvointiin. Jos siis aihe kiinnostaa, pysy kuulolla!