Vampyyriset raaka-aineet kosmetiikassa

… eli raaka-aineet, jotka ottavat enemmän kuin antavat

Sadonkorjuun ja talveen valmistautumisen aikana meidän on tärkeä varjella omaa energiaamme. Nyt onkin hyvä reflektoida omassa elämässä ilmeneviä asioita, jotka vievät enemmän, kuin antavat. Vampyyristä energiaa voi löytyä ihmissuhteissa, omissa elintavoissa ja sisäisissä malleissa, työssä, jopa ravinnossa ja kosmetiikassa.

Tässä artikkelissa kerromme kosmetiikassa esiintyvistä raaka-aineista, jotka lupaavat hehkua ja hyvinvoivaa ihoa - mutta salakavalasti imevätkin elinvoimaa ihostamme, ympäristöstämme tai raaka-aineiden valmistajista.

Aidon kauneudenhoidon on oltava ravitsevaa ja antoisaa, ei ottavaa. Kauneudenhoito yhdistetään hyvinvointiin, rauhaan ja kestävään yltäkylläisyyteen. Ympäristölle tai iholle haitallinen, vaarallinen, eläinkokeilla testattu tai tuottajaa riistävä kosmetiikka ei mahdu tähän yhtälöön.

Kosmetiikan hormonihäiriköt

Kosmetiikka voi sisältää lukuisia raaka-aineita, joiden on todettu voivan häiritä käyttäjän hormonitoimintaa. Tiukoista käyttörajoituksista huolimatta ne voivat aiheuttaa terveydelle vahinkoa, mikäli niitä löytyy useista käytössä olevista tuotteista. Lisäksi hormonihäiriköitä löytyy joistakin käyttämistämme muoveista ja elintarvikkeista, nostaen hormonihäiriköiden kuormaa. Hormonihäiriköt voivat vaikuttaa hormonitoimintaan muunmuassa:

  • matkimalla hormoneja: ne voivat sitoutua hormonireseptoreihin ja matkia kehon omia hormoneja, kuten estrogeenia

  • estämällä hormonien toimintaa: toiset aineet voivat blokata reseptoreita, jolloin hormonien normaali toiminta häiriintyy

  • muuttamalla hormonien tuotantoa tai hajoamista: jotkut aineet vaikuttavat hormonien tuotantoon, kuljetukseen tai hajoamiseen esimerkiksi maksassa ja kilpirauhasessa

Kosmetiikan hormonihäiriköitä ovat:

  • ftalaatit - liuottimia, joita saatetaan käyttää hajusteissa ja kynsilakoissa - esim. Diethyl phthalate, Dibutyl phthalate

  • parabeenit - kosmetiikan säilöntäaineina käytetyt parabeenit, kuten Methylparaben, Ethylparaben, Propylparaben, Butylparaben

  • monet synteettiset UV-suojat, kuten Octinoxate (Ethylhexyl Methoxycinnamate), Oxybenzone (Benzophenone-3), Homosalate, Octocrylene

  • Formaldehydiä vapauttavat säilöntäaineet, kuten Quaternium-15, DMDM Hydantoin, Diazolidinyl Urea

Hajusteet ja hajuvesien UV-suojat

Synteettiset hajusteet voivat sisältää ftalaatteja, UV-suojia ja lukuisia luonnollisia hajusteita imitoivia synteettisiä raaka-aineita, jotka voivat aiheuttaa herkistymistä, hengenahdistusta ja migreeniä. Myös luonnolliset hajusteet, kuten eteeriset öljyt tai kasveista eristetyt kemikaalit voivat aiheuttaa herkistymistä, migreeniä ja hengitystieoireita, mutta oireilu on yleisempää synteettisistä hajusteista.

Hajuvesissä käytettävä alkoholi voi tehostaa haitallisten aineiden imeytymistä ihoon. Hajusteita on hajuvesien lisäksi lukuisissa muissa kosmetiikkatuotteissa, kuten voiteissa, meikeissä ja hiustenhoitotuotteissa sekä kodinhoitoaineissa. Monet ovatkin herkistyneet kodinhoitoaineille juuri niissä käytettävien voimakkaiden hajusteiden vuoksi.

Hajusteet ovat siitä hankala raaka-aine, että nw merkitään INCI-listaan yleensä vain nimellä Parfum. Tämä taas ei kerro mitään hajusteen sisältävistä raaka-aineista, niiden luonnollisuudesta tai turvallisuudesta. 

Hengenahdistusta ja migreeniä aiheuttavissa raaka-aineissa on vielä se riski, että vaikka käyttäjä itse sietäisi niitä hyvin, voivat ihmiset käyttäjän läheisyydessä reagoida voimakkaastikin. Ei ole tavatonta, että hajusteyliherkkä ihminen joutuu viettämään loppupäivän migreenikohtauksessa siksi, että julkisessa tilassa joku toinen on käyttänyt hajusteita.

Joskus hajuvesien markkinoidaan sisältävän ainoastaan luonnollisia hajusteita. INCI-listalta saattaa silti löytyä hormonitoimintaa häiritseviä UV-suojia. Vain luonnollisia hajusteita sisältävä hajuvesi ei siis välttämättä ole hormonihäiriköistä vapaa. UV-suojia käytetään, koska hajusteet ovat herkkiä UV-valolle. Kiinnitä siis huomiota tuotteen koko ainesosaluetteloon.

Etoksylointia vaativat raaka-aineet

Etoksylointi on kemiallinen prosessi, jossa raaka-aineeseen liitetään etyleenioksidia. Prosessi vaatii petrokemikaalien käyttöä, kuormittaa ja aiheuttaa vaaraa ympäristölle sekä voi jättää lopputuotteeseen terveydelle haitallista 1,4-dioksaania.

Raaka-aineet, joiden valmistus vaatii etoksylointia ovat:

  • SLS ja SLES: Sodium Laurul Sulfate, Sodium Laureth Sulfate - useille liian voimakkaat synteettiset pesuaineet, saattavat herkistää ihoa

  • isethionaatit SCI Sodium Cocoyl Isethionate ja SLI Sodium Lauroyl Isethionate - lopputuote mieto ja turvallinen, mutta valmistusprosessi vaatii etoksylointia

  • PEG:it ja polysorbaatit - ainesosalistassa PEG XX tai Polysorbate XX

  • Raaka-aineet, jotka päättyvät -eth: Ceteareth-20, Laureth 4, Steareth 2, Oleth 5...

Luonnolliset raaka-aineet, joiden viljely tai keräys voi olla ympäristölle haitallista

Tästä listasta saisi helposti todella pitkän. Luonnonkosmetiikka ei aina tarkoita ympäristöystävällistä tuotetta. Lukuisat suositut raaka-aineet aiheuttavat ympäristölle haittaa juuri suosionsa vuoksi. Tästä syystä me emme käytä ainesosia niiden trendikkyyden vuoksi - muotiainesosa voikin tarkoittaa liian suurta ja äkillistä kysyntää raaka-aineelle, joka voi tehdä ympäristöystävällisestä viljelystä tai villinä keräämisestä mahdotonta. Tällä hetkellä esimerkiksi matcha on tällainen ainesosa. Matchan suosio niin juomana kuin kosmetiikan ainesosanakin on noussut räjähdysmäisesti, ajaen viljelykset ja viljelymetodit ahtaalle. 

Villinä kerätty tai wild harvested on usein luonnonkosmetiikassa mainittu osoituksena raaka-aineen myrkyttömyydestä - mutta myös siksi, että sen ajatellaan herättävän kuluttajassa luottamusta kestävästi tuotetuista raaka-aineista. Lähtökohtaisesti raaka-aineissa, joita ei kasva laaja-alaisesti ja helposti ja joilla on kuitenkin vähäistä enemmän käyttöä, ei tulisi käyttää villinä kerättynä laisinkaan. Suuri kysyntä on ajanut lukuisia luonnonkasveja uhanalaisiksi siksi, että villinä kasvavaa kasvia kerätään enemmän, kuin kasvi ehtii lisääntyä.

Raaka-aineet, joiden käyttöä kannattaa välttää ympäristösyistä kokonaan:

  • frankinsenssi Boswellia carterii - tällä hetkellä frankinsenssin suuren kysynnän ja viljelyyn ja kasvuun liittyvien haasteiden vuoksi ympäristöystävällistä frankinsenssia on käytännössä mahdoton löytää

  • kuolleenmeren suola ja muta (dead sea salt & mud/silt) - suuri kysyntä on johtanut ainesosien keräämiseen kestämättömillä tavoilla

  • luonnolliset mica-jauheet

  • talkki

Raaka-aineet, joiden taustoista on oltava tarkka:

  • Palmuöljy ja sen johdannaiset - palmuöljyn RSPO-sertifikaatti edistää kestävän palmuöljyn tuotantoa, mutta sertifikaattikaan ei välttämättä takaa ongelmatonta palmyöljyä. Palmyöljystä johdettuja raaka-aineita ovat mm.

    • Palm Oil / Elaeis Guineensis Oil

    • Palm Kernel Oil

    • Cetyl Palmitate, Isopropyl Palmitate

    • Saippuoissa Sodium Palmate / Potassium Palmate

    • Stearic Acid / Palmitic Acid – rasvahappoja, jotka usein johdetaan palmuöljystä, käytetään emulgaattoreina ja saippuoissa.

  • setripuun eteerinen öljy (vältä Cedrus atlantica tai Cedrus deodara)

  • santelipuu Santalun album - vältä villinä kerättyä

  • vanilja Vanilla planifolia fruit - vaniljan kanssa kestävä viljely on erittäin tärkeää, sillä liian suuri kysyntä ja kestämättömät viljelytavat aiheuttavat ympäristökatoa Madagaskarissa

  • vihreä tee tai matcha Camellia sinensis leaf extract

  • etelänarnikki Arnica montana - villinä kerätyn etelänarnikin käyttö uhkaa kasvia

  • bisabolol - jos tehty candeia-puusta (Vanillosmopsis erythropappa), joka on suuren käyttöasteen vuoksi uhanalainen puukasvi

Ihmisoikeusloukkaukset ja konfliktialueet kosmetiikan raaka-aineissa

Haitallisten raaka-aineiden lisäksi kosmetiikka saattaa sisältää raaka-aineita, joiden viljelyssä, keräämisessä tai valmistuksessa käytetään ihmisoikeuksia polkevaa työvoimaa. Moni myös haluaa välttää kosmetiikkaa, jonka raaka-aineita on valmistettu konfliktialueilla tai sellaisten maiden toimesta, jotka tekevät räikeitä ihmisoikeus- ja ympäristörikoksia. Kosmetiikan tuottajat eivät kuitenkaan yleensä kerro raaka-aineidensa alkuperästä. Mikäli haluat varmistua käyttämäsi kosmetiikan raaka-aineiden alkuperästä, voit kysyä suoraan valmistajalta.

Raaka-aineita, jotka saattavat tulla usein esimerkiksi Israelista ovat mm. kuolleenmeren suola ja muta sekä mustakumina-, argan- ja oliiviöljy.

Välkkeen raaka-aineet valikoidaan aina tarkoin ympäristöystävällisyys, tarkoituksenmukaisuus ja sosiaalinen kestävyys edellä.

Helpoin tapa välttää haitallisia raaka-aineita on opetella niiden nimet INCI-listassa. Kosmetiikkaa kannattaa ostaa pieniltä merkeiltä, joiden kestäviin tapoihin, viestintään ja läpinäkyvyyteen luotat.